Lapsioikeus

Lapsen huolto ja asuminen

Lapsen huollon tarkoituksena on taata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.

Huoltolain perusperiaatteena on vanhempien yhteisen huollon ensisijaisuus. Yhteishuolto velvoittaa huoltajat yhteistoimintaan lasta koskevissa asioissa. Tämä merkitsee, että huoltajien tulee tehdä yhdessä päätökset lasta koskevissa merkittävissä asioissa. Mikäli vanhempien riitaisuus estää heidän yhteistoimintansa, voi se merkitä lapselle tärkeiden päätösten estymistä tai viivästymistä. Mikäli vanhemmat eivät pysty yhdessä päättämään lapselle tärkeistä asioista, voidaan lapsen huolto määrätä yksin toiselle vanhemmalle. Yksinhuolto merkitsee, ettei toisella vanhemmalla ole oikeutta päättää lapsen asioista.

Lapsen vanhempien tulee päättää eron sattuessa siitä, kumman luo lapsi virallisesti jää asumaan. Lapsella voi olla virallisesti olla vain yksi osoite, vaikka vanhemmat sopisivat yhteisymmärryksessä vuoroviikkoasumisesta.

Tapaamisoikeus

Lapsella on oikeus tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamisoikeuden laajuutta harkittaessa on otettava huomioon lapsen yksilöllinen elämäntilanne kuten esim. lapsen ikä, kehitysvaihe sekä lapsen ja etävanhemman suhde ja aiempi yhteydenpito. Lapsen tapaamisoikeutta voidaan porrastaa siten, että tapaamisoikeutta laajennetaan vähitellen. Tapaamiset voidaan myös määrätä perustellusta syystä valvottuina tai tuettuina.

Lapsen elatus, elatusapu ja elatustuki

Lapsen elatuksesta vastaavat molemmat vanhemmat elatuskykynsä mukaan. Vanhempi, jonka luona lapsi ei asu, on velvollinen maksamaan lapselle elatusapua. Elatusavun määrä määräytyy lapsen elatuksen tarpeesta, joka jaetaan suhteessa vanhempien elatuskykyyn.

Mikäli etävanhempi todetaan varattomaksi, saa lapsi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi elatustukea Kelalta. Elatustuen saaminen erotilanteessa edellyttää, että vanhemmilla on kunnan sosiaalihuollon vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta.

Riitaisuuksien ratkaiseminen

Vanhemmat voivat sopia lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta. Jotta sopimus olisi täytäntöönpanokelpoinen, tulee sopimus vahvistuttaa lapsen asuinkunnan lastenvalvojalla. Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen, mikäli se on lapsen edun mukainen.

Mikäli vanhemmat eivät pääse sopuun lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta tai elatuksesta, joudutaan ratkaisua hakemaan tuomioistuimesta. Koska lapsiriidat tuomioistuimissa ovat usein pitkiä, kuormittavia ja raskaita, on perinteisen oikeudenkäynnin vaihtoehtona tuomioistuimissa asiantuntija-avusteinen sovittelu. Sovittelussa pyritään ratkaisemaan asia osapuolten kesken asiantuntijoiden avustuksella. Mikäli sovittelu ei tuota tulosta, asia siirretään tuomarin ratkaistavaksi.

Tuomioistuimen tulee ottaa ratkaisussaan huomioon lapsen etu. Tuomioistuin voi pyytää sosiaalilautakunnalta ns. olosuhdeselvityksen, jossa selvitetään tosiseikat lapsen ja kummankin vanhemman olosuhteista sekä kuullaan vanhempia ja lasta. Tällöin saadaan selville myös lapsen oma näkemys. Selvityksen tekijöillä ei ole vastuuta asian ratkaisemisesta. Selvityksen tarkoituksena on saada tuomioistuimelle sellaisia tietoja, joilla on merkitystä asiaa ratkaistaessa ja joita tuomioistuimen on vaikea muutoin saada. Selvitys on osa oikeudenkäyntiaineistoa.

Mikäli lapsen etu vaatii, ettei ratkaisua voida jonkin asian osalta odottaa olosuhdeselvityksen jälkeiseen aikaan, voidaan vaatia väliaikaismääräystä lapsen huollon, asumisen tai tapaamisoikeuden osalta. Vaatimus väliaikaismääräyksestä on käsiteltävä kiireellisenä. Mikäli tuomioistuin antaa väliaikaismääräyksen, on se voimassa siihen saakka, kunnes tuomioistuin antaa asiassa lopullisen päätöksen, antaa uuden väliaikaismääräyksen tai peruuttaa antamansa määräyksen.

Lakinainen auttaa sinua kaikissa lapsiasioissa, ota rohkeasti yhteyttä!